Lista on työväline, ei muodollisuus
Kun puhun kurssilla tarkistuslistasta, moni olettaa lomaketta, joka täytetään viimeisenä iltana ja unohdetaan. Meillä lista on päinvastoin työväline, jota rakennetaan koko valmistelun ajan. Se alkaa tyhjältä paperilta ja täyttyy sitä mukaa, kun testaat vaatteita, taustoja ja valoja.
Tämä syysviikkojen opetus on osa kurssin kuudetta moduulia. Esiintyjä tai tuotantoassistentti rakentaa oman listansa omaan kuvaustilanteeseensa sopivaksi, koska yleinen lista ei tunne sinun studiotasi, sinun kameraasi eikä sinun taustavärejäsi.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että jokainen kohta listalla on peräisin jostakin, minkä olet itse nähnyt kameran kautta. Jos kohta on pelkkä olettamus, se ei kuulu listalle vaan kysymyslistaan, joka selvitetään testikuvauksessa.
Paperi, kynä ja yksi sivu
Perusväline on yksinkertainen: yksi A4-sivu per kuvauspäivä ja kynä. Olen kokeillut taulukkolaskentaa ja sovelluksia, mutta studiolla paperi voittaa, koska sen voi kiinnittää monitorin viereen eikä sen akku lopu kesken päivän.
Sivu jaetaan neljään osaan: vaatetus, tausta, valo ja kamera. Jokaiselle osalle jätetään tilaa huomioille, jotka kirjoitetaan testin aikana, ei jälkikäteen muistista. Muistista kirjoitettu huomio on yleensä siistimpi mutta harvoin tarkka.
Yläreunaan kirjataan päivämäärä, studio ja esiintyjän nimi. Kun kuvauksia on useampi, sivut muodostavat jonon, josta näkee yhdellä silmäyksellä, mikä muuttui päivästä toiseen.
- Yksi sivu per kuvauspäivä
- Neljä osaa: vaatetus, tausta, valo, kamera
- Huomiot kirjataan testin aikana
- Päivämäärä ja studio yläreunaan
Värikortit ja kangasnäytteet
Toinen perusväline on pieni värikorttien ja kangasnäytteiden kokoelma. Kun taustavärit ja vaatteet katsotaan vierekkäin oikean valon alla, ero näkyy heti, vaikka päivänvalossa kaksi sävyä näyttäisi samalta.
Suosittelen, että pidät mukana neutraalin harmaan kortin. Sen avulla näet, vetääkö valo kuvaa lämpimään vai kylmään suuntaan, ja voit arvioida vaatteen sävyä suhteessa siihen eikä pelkästään muistikuvaan.
Kangasnäytteistä kannattaa ottaa talteen myös ne, jotka eivät toimineet. Hylätty vaate on yhtä hyödyllistä tietoa kuin hyväksytty, ja seuraavalla kerralla vältät saman virheen ilman uutta testiä.
Monitori ja aaltomuotomittari lukemisen apuna
Testikuvauksen tulokset luetaan monitorilta ja aaltomuotomittarilta. Monitori kertoo, miltä kuva näyttää, mutta mittari kertoo, onko se tarkka: onko ihon sävy oikealla alueella, onko tausta palanut vai puuroutunut ja kuinka paljon eroa vaatteen ja taustan välillä on.
Kurssilla harjoitellaan lukemaan mittaria rauhallisesti. Ei tarvitse ymmärtää jokaista käyrää, riittää että tunnistaa kolme asiaa: valkoisen yläraja, mustan alaraja ja ihon kohta välissä.
Kirjaa mittarin lukemat listalle sanallisina huomioina, esimerkiksi tausta hieman liian kirkas, valkoinen paita lähellä ylärajaa. Näin lista pysyy luettavana myös assistentille, joka ei ollut testissä mukana.
- Valkoisen yläraja
- Mustan alaraja
- Ihon sävy välissä
Testikuvaus ja sen kirjaaminen
Kolmas menetelmä on lyhyt testikuvaus. Se kestää kymmenen, viisitoista minuuttia ja tehdään samoilla valoilla ja samalla kameralla kuin varsinainen kuvaus. Esiintyjä pukeutuu vaihtoehtoihin ja puhuu muutaman lauseen kameralle.
Kuvasta katsotaan ensin kokonaisuus, sitten yksityiskohdat: kuvio, reunat, kasvojen ympärillä oleva kontrasti. Jokainen vaihtoehto saa listalle merkinnän toimii, toimii ehdoin tai ei toimi, ja ehdon syy kirjoitetaan viereen.
Ota testistä myös jatkuvuuskuvat. Ne liitetään listaan, jolloin kuvauspäivänä voit verrata asua ja taustaa suoraan hyväksyttyyn kuvaan etkä joudu luottamaan muistiin.
Lista kuvauspäivänä
Kuvauspäivänä lista kulkee mukana ja toimii kuin lentäjän tarkistus: käyt kohdat läpi järjestyksessä ja rastitat vain sen, minkä näet itse. Jos jokin poikkeaa testistä, kirjaat sen välittömästi.
Tuotantoassistentille lista on yhteinen kieli esiintyjän kanssa. Kun molemmilla on sama sivu, keskustelu pysyy konkreettisena: ei se näyttää hassulta vaan paidan kuvio välkkyy kameralla, joten vaihdetaan toiseen.
Päivän päätteeksi lista palautetaan arkistoon. Se on seuraavan kuvauksen lähtökohta, ja moni kurssilainen on huomannut, että kolmannella kerralla lista on jo lähes valmis, koska suurin osa päätöksistä on tehty.
- Käy kohdat läpi järjestyksessä
- Rastita vain se, minkä näet itse
- Kirjaa poikkeamat heti
- Arkistoi lista seuraavaa kertaa varten
Tarkistuslista ei ole monimutkainen väline, mutta sen arvo syntyy siitä, että se rakennetaan omien havaintojen pohjalta. Paperi, värikortit, monitori, mittari ja lyhyt testikuvaus riittävät pitkälle. Kun jokainen kohta on nähty kameran kautta, kuvauspäivä sujuu rauhallisemmin ja päätökset tehdään valon ja kuvan perusteella eikä arvaamalla.